Jos pääsiäiskuva bloggausta ei lasketa, niin viimeksi oon tainnu kirjoitta juuri pentujen synnyttyä! Kylläpä aika rientää nopeasti!
Pentujen kanssa touhutessa aika kului ku siivillä! Ei ollu kyllä tekemisen puutteesta tietoakaan! Ja pari viikkoa ennen luovutusta meillä taisi käydä 6 iltana viikosta väkeä kylässä. :) Pentujen lähdettyä ollaankin nautittu rauhallisista koti-illoista.
Kaikille pennuille löytyi hyvät kodit, onneksi. Kiva olla, kun ei tarvi huolehtia siitä mitenkä "ne pikkuiset" pärjää.
Joku tarkkasilmäinen onkin saattanut koira.netistä käydä katsomassa viralliset nimet. Nimesin pentueen M-kirjaimella edesmenneen Melissan muistoksi.
Likusteritien Minerva McGarmiwa, "Susu"
Likusteritien Matami Huiski, "Huiski"
Pojat ovat
Likusteritien Moran, "Bono"
Likusteritien Mullet, "Jasu"
Likusteritien Merlin, "Miro"
Huiski jäi meille kotiin. Vaikka pentujen touhua tuli seurattua yli 8 viikkoa, niin viimeisen pennun lähdettyä meni koko päivä seuratessa Mimon ja Huiskin touhuja. On ne vain niin ihania!
Mimokin on palautunu hyvin synnytyksestä ja pentujen hoidosta. Mitä nyt on tiputtanut kaikki karvansa ja tissit vielä vähän riippuu.
Kolme viikkoa sitten korkattiin taas treenikausi, tokoilemalla. Kyllä huomaa, että mitään ei oo oikein tullu tehtyä... Nooh, pohjaltahan ei voi ku nousta? ;)




