Viimeistä viedään.

Tänään starttasi viimeinen leiripäivä. Meillä soi tänään kello aiemmin kuin muina päivinä ja päästiin (siis minä) ylös ilman ainoatakaan torkkua. Ohhoh. Syy lienee selvä. Klo 9.30 alkaa möllitokon makkaraluokka. Meidän starttinumero oli 7. Mua jännitti ihan sairaasti vaikka kyseessä oli hyvin leikkimielinen kisailu.

Nakkiluokassa sai palkata niin paljon kuin halusi sekä nameilla että leluilla. Sai käyttää käsimerkkejä, käskyjä, mitä vain keksi. Luokka alkoi yhteisellä luoksepäästäväisyydellä sekä paikallaan makuulla. Mä en käsitä mikä mun päähän meni, en käskeny Mimon olla kokoaikaa perusasennossa kun koiria moikattiin ja katseltiin hampaita. Murr. Olishan se sen osannu helposti!!! Paikallaan makuussa pysyi hyvin, jätin tosin hihnan roikkumaan maahan. Ihme varmistelua. Kyllähän se olis pysyny (matka ei ollu pitkä), paikoillaan piti olla 30 sek.

Tämän jälkeen jokainen koirakko kävi vuorollaan. Ensimmäisenä seuraaminen, piti kulkea liikkeenohjaajan käskyjen mukaan, sellainen L:n muotoinen kuvio. Mimo kulki iloisesti, virtaa piisas edelleen. Käännökset sujui paremmin kuin tähän asti!

Seuraavana vuorossa luvan odottaminen. Noin puolentoista metrin päähän meistä laitettiin pienen sangon päälle nameja. Koira ei saanu ottaa ilman lupaa. Mimo ei ottanut, vasta luvan saatuaan (sitä ennen katsekontakti). Siitä meille paha liike, että tämän jälkeen Mimo kulki nenä maas ettimäs nameja.

Siitä suoraan esteelle. Tätä liikettä ollaan kerran kokeiltu 4 vuotta sitten. Meillä oli vain 2 lautaa, ohjasin Mimon nakilla ja kädellä esteen toiselle puolelle.

Sitten istumaan ja luoksetulo. Liikkuri kysyi jo, että ollaanko valmiita, mutta Mimo pyöri ku väkkärä, eikä meinannu keskittyä (namien etsinnältä) istumiseen. Vihdoin viimein valmista ja Mimo jäi hienosti istumaan paikoilleen. Kävelin määrämatkan ja luvan saatua kutsuin luoksen. Namun avulla suoraan sivulle.

Viiemisenä tehtävänä oli vapaavalintainen liike tai temppu. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyttiin ryömimään. Käytin apuna nakkia ja pidin kättä selän päällä.

Kokonaisuutena meni ihan kivasti, mutta hermoillessa unohdin luottaa koiraan! Voi voi.

Lopputulos oli kuitenkin hyvä, jaettu kolmas sija

1. Luoksepäästävyys/paikalla makuu 9 pistettä.
2. Seuraaminen 10 pistettä.
3. Luvan odottaminen 10 pistettä.
4. Hyppy 9 pistettä.
5. Istuminen ja luoksetulo 10 pistettä.
6. Vapaa valintainen liike/temppu 8 pistettä.

Kommenttina: Hyvässä viretilassa ohjaajan kanssa.

Yhteensä 57/60 (voittaja sai 59 pistettä).

Päivästä oli tulossa lämmin, ruokin Mimon ja aloin kasaamaan kamoja (eli kuivattamaan telttaa ja kaikkea muuta...) Yhden aikoihin 2/3 kamoista oli jo autossa, loppuja vielä tarvittiin.

Pääsin iltapäiväkoulutukseen nomeryhmään. Treenit pidettiin samalla pellolla kuin eiliset nou-treenit. Meidän vuoro olo tehdä ekaksi. Ekana tehtävänä markkeeraus. Heittäjä oli meistä aika kaukana (oon ihan toivoton arvioimaan matkaa) ja heitti damin meistä katsottuna oikealla paljon kauemmas mitä mun heitto kantaa.

Ei menny ihan putkeen. Lähetin, mutta Mimo jäi puoleen väliin matkaa etsimään damia, laajensi jo enemmän hauksi. Kutsuin pois (olipas vähän hankalaa), lähetin uudestaan, mutta lähempää (uus heitto tietenkin), mutta ihan samoille kohdin jäi taas ja lääjensi hauksi. Kutsuin pois. Taas lähemmäs lähetys uusiksi, nyt onnistui! Täs vaihees jo harmitti, että piti ylipäätänsä koko treeneihin lähtiä. Vinkiksi saatiin tehdä ensin muitinouto ja vasta sitten markkeeraus samaan paikkaan.

Seuraavalla kierroksella vietiin matkan päähän dami, palattiin takaisin ja toiseen suuntaan markkeeraus. Markkeeraus onnistui ensiyrittämällä hyvin, palautus käteen. Rauhoitus ja lähetys muistinoudolle (eteen käskyllä). Suoraviivainen meno damille ja palautus vauhdilla takaisin. Nappi suoritus, sanoi kouluttaja.

Onneksi. Ei harmittanu yhtään niin paljoa enää. Tosi tervettä, että välillä tulee myös epäonnistumisia. Ja onneksi tälläisissä treeneissä, joissa saa kokeneemmilta neuvoja. Oli kyllä opettavaista treenata huomattavasti kokeneempien seurassa!

Treenien jälkeen kävin shoppailemassa koiratarvikekaupassa, mukaan tarttui 2 ”vepe damia” ja tennispallon heitin. Sormet syyhyää jo, mutta nyt täytyy kyllä pitää pieni paussi treenaamisessa, että Mimolla säilyy into.

Illalla oli vielä luvassa pellehyppy kisa.

ps. jos joltakulta löytyy kuvia meidän suorituksesta nakkiluokassa, niin olisin kiinnostunut!

Demoilua.

Yöllä oli sen verran kylmä, että piti kiskoa kesken kaiken lisää vaatetta päälle. Siltikään makuupussista ei varmasti näkyny kuin nenänpää! :P

Aloitin päivän (ke 20.7.) seuraamalla vepen lajidemoa. Oli hieno seurata miten eritasoiset koirakot suoritti luokkansa liikkeitä (ehkäpä mekin joskus)!

Lähdin vähän ennen vepen loppua hakemaan Mimoa ja yhdentoista maissa suunnistettiin agilitykenttää kohti. Miten ihmeessä voi jännittää niin kovaa, vaikka kyseessä oli kuitenkin vain tavalliset harjoitukset, joissa oli enemmän yleisöä...

Kouluttajat oli jo paikalla, kun saavuttiin perille. Me kuulemma näytettäisiin valssi liike (onneks on tullu käytyä tanssikurssilla ;), tottapuhuen ei mitään hajua koko liikkeestä. Sitä siinä muutaman kerran harjoittelin kuiviltaan (siinä liikkeessä pitää esteiden välillä vaihtaa puolta eli koiraa ohjaajan vasemmalle tai oikealle puolelle... tai jotain.).

No, aloitettiin koko näytös (esittelemällä, että tästä tilanteesta treenaus lähtee ;) hyppäämällä yksi este. Sitten otettiin putkea. Putki oli yhtä epävarma kuin eilenkin, mutta meni se. Valssi liike tuli meille putken jälkipäässä, eli koira oli putkesta tultaessa eri puolella kuin lähettäessä, sen jälkeen vielä yksi este.

Välissä annettiin yhden vähän enemmän kokeilleen tehdä liikkeensä. Sitten oli taas meidän vuoro. Tällä kertaa mentiin taas puomille. Mimo oli ihan yhtäkovaa namien perään, joten jalat unohtui ja taas tuli koppi. Kopeista huolimatta Mimo lähtee puomille aina innoissaan (kertaakaan se ei siis ole tipahtanut). Puomin jälkeen vielä pujottelu. Huoh. Jos mä en osaa taitella servettiäkään ku kulmasta kulmaan, niin miten ihimees voi oppia nuo kepit??? Saatiin pujoteltua helpommalta puolelta, mutta ohjaaja oli auttamattomasti myöhässä... Loppuun vielä onnistunu hyppy ja meidän osuus oli siinä.

Ennen alkua jännitti ihan sairaasti, mutta kummasti se jännitys häipyi kun pääsi oikeisiin hommiin. Ei kerkiä jännittää ku pitää niin kovasti keskittyä, hyvä vaan! :)

Illalla Mimo osallistui sekä juoksu- että nakinsyöntikilpailuun. Juoksuosuus oli ehkäpä n. 50m. Mimosa hävisi yli sekuntin voittajalle.

Naminsyöntikisassa laitettiin ison pahvin päälle tasaisin välimatkoin 8 luun muotoista herkkua. Kovasta maineestaan huolimatta, Mimo ei sijoittunu lähellekään kärkipäätä! Taitaa olla treenauksen puutetta XD