Viimeistä viedään.

Tänään starttasi viimeinen leiripäivä. Meillä soi tänään kello aiemmin kuin muina päivinä ja päästiin (siis minä) ylös ilman ainoatakaan torkkua. Ohhoh. Syy lienee selvä. Klo 9.30 alkaa möllitokon makkaraluokka. Meidän starttinumero oli 7. Mua jännitti ihan sairaasti vaikka kyseessä oli hyvin leikkimielinen kisailu.

Nakkiluokassa sai palkata niin paljon kuin halusi sekä nameilla että leluilla. Sai käyttää käsimerkkejä, käskyjä, mitä vain keksi. Luokka alkoi yhteisellä luoksepäästäväisyydellä sekä paikallaan makuulla. Mä en käsitä mikä mun päähän meni, en käskeny Mimon olla kokoaikaa perusasennossa kun koiria moikattiin ja katseltiin hampaita. Murr. Olishan se sen osannu helposti!!! Paikallaan makuussa pysyi hyvin, jätin tosin hihnan roikkumaan maahan. Ihme varmistelua. Kyllähän se olis pysyny (matka ei ollu pitkä), paikoillaan piti olla 30 sek.

Tämän jälkeen jokainen koirakko kävi vuorollaan. Ensimmäisenä seuraaminen, piti kulkea liikkeenohjaajan käskyjen mukaan, sellainen L:n muotoinen kuvio. Mimo kulki iloisesti, virtaa piisas edelleen. Käännökset sujui paremmin kuin tähän asti!

Seuraavana vuorossa luvan odottaminen. Noin puolentoista metrin päähän meistä laitettiin pienen sangon päälle nameja. Koira ei saanu ottaa ilman lupaa. Mimo ei ottanut, vasta luvan saatuaan (sitä ennen katsekontakti). Siitä meille paha liike, että tämän jälkeen Mimo kulki nenä maas ettimäs nameja.

Siitä suoraan esteelle. Tätä liikettä ollaan kerran kokeiltu 4 vuotta sitten. Meillä oli vain 2 lautaa, ohjasin Mimon nakilla ja kädellä esteen toiselle puolelle.

Sitten istumaan ja luoksetulo. Liikkuri kysyi jo, että ollaanko valmiita, mutta Mimo pyöri ku väkkärä, eikä meinannu keskittyä (namien etsinnältä) istumiseen. Vihdoin viimein valmista ja Mimo jäi hienosti istumaan paikoilleen. Kävelin määrämatkan ja luvan saatua kutsuin luoksen. Namun avulla suoraan sivulle.

Viiemisenä tehtävänä oli vapaavalintainen liike tai temppu. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyttiin ryömimään. Käytin apuna nakkia ja pidin kättä selän päällä.

Kokonaisuutena meni ihan kivasti, mutta hermoillessa unohdin luottaa koiraan! Voi voi.

Lopputulos oli kuitenkin hyvä, jaettu kolmas sija

1. Luoksepäästävyys/paikalla makuu 9 pistettä.
2. Seuraaminen 10 pistettä.
3. Luvan odottaminen 10 pistettä.
4. Hyppy 9 pistettä.
5. Istuminen ja luoksetulo 10 pistettä.
6. Vapaa valintainen liike/temppu 8 pistettä.

Kommenttina: Hyvässä viretilassa ohjaajan kanssa.

Yhteensä 57/60 (voittaja sai 59 pistettä).

Päivästä oli tulossa lämmin, ruokin Mimon ja aloin kasaamaan kamoja (eli kuivattamaan telttaa ja kaikkea muuta...) Yhden aikoihin 2/3 kamoista oli jo autossa, loppuja vielä tarvittiin.

Pääsin iltapäiväkoulutukseen nomeryhmään. Treenit pidettiin samalla pellolla kuin eiliset nou-treenit. Meidän vuoro olo tehdä ekaksi. Ekana tehtävänä markkeeraus. Heittäjä oli meistä aika kaukana (oon ihan toivoton arvioimaan matkaa) ja heitti damin meistä katsottuna oikealla paljon kauemmas mitä mun heitto kantaa.

Ei menny ihan putkeen. Lähetin, mutta Mimo jäi puoleen väliin matkaa etsimään damia, laajensi jo enemmän hauksi. Kutsuin pois (olipas vähän hankalaa), lähetin uudestaan, mutta lähempää (uus heitto tietenkin), mutta ihan samoille kohdin jäi taas ja lääjensi hauksi. Kutsuin pois. Taas lähemmäs lähetys uusiksi, nyt onnistui! Täs vaihees jo harmitti, että piti ylipäätänsä koko treeneihin lähtiä. Vinkiksi saatiin tehdä ensin muitinouto ja vasta sitten markkeeraus samaan paikkaan.

Seuraavalla kierroksella vietiin matkan päähän dami, palattiin takaisin ja toiseen suuntaan markkeeraus. Markkeeraus onnistui ensiyrittämällä hyvin, palautus käteen. Rauhoitus ja lähetys muistinoudolle (eteen käskyllä). Suoraviivainen meno damille ja palautus vauhdilla takaisin. Nappi suoritus, sanoi kouluttaja.

Onneksi. Ei harmittanu yhtään niin paljoa enää. Tosi tervettä, että välillä tulee myös epäonnistumisia. Ja onneksi tälläisissä treeneissä, joissa saa kokeneemmilta neuvoja. Oli kyllä opettavaista treenata huomattavasti kokeneempien seurassa!

Treenien jälkeen kävin shoppailemassa koiratarvikekaupassa, mukaan tarttui 2 ”vepe damia” ja tennispallon heitin. Sormet syyhyää jo, mutta nyt täytyy kyllä pitää pieni paussi treenaamisessa, että Mimolla säilyy into.

Illalla oli vielä luvassa pellehyppy kisa.

ps. jos joltakulta löytyy kuvia meidän suorituksesta nakkiluokassa, niin olisin kiinnostunut!

Torstai on toivoa täynnä!

Viime yönä satoi ja satoi ja satoi... mutta teltta piti veden ulkopuolella! Wuhuu! Aamulla (21.7.) piti vähän korjailla teltannaruja, ettei vesi vahingossakaan jää "katolle".

Aamusta taas suunnistettiin vepeen. Koiria oli yhteensä 8, eli tänäänkin tehtiin 2 liikettä. Ensiksi veneestä hyppy. Ei ongelmaa, matkaa vähän kasvatettiin toisella kerralla ja hienosti alkaa sujumaan alastulo (ei tarvi enää sukeltaa).

Toisella kierroksella tehtiin veneen haku. Ensiksi Mimo jäi vähän hämmästyneenä vesirajaan, mutta pienen kannustuksen saattelemana hoksasi homman. Nyt Mimo otti jo heti köydestä kiinni ja alkoi vetää venettä rannalle.

Hitsit ku tuntuu mukavalle tämä laji, niin ohjaajasta kuin koirastakin!

Siitä huolimatta iltapäivällä suunnistettiin taipparitreeneihin (toisen kouluttajan lähtiessä riista ja dummy ryhmä yhdistettiin, joten se siitä meidän "ylennyksestä" ;). Suunnattiin yhdelle pellolle. Meitä tais olla 8 koirakkoa. Jokainen otti 2 damia. Vietiin ne yhdessä jonossa kahden koivun väliin (heiteltiin sikin sokin, ei samaan kasaan) ja palattiin takaisin. Jokainen lähetti koiran linjaa pitkin eteenpäin hakemaan yhden damin. Perillä sai arpoa minkä otti, mutta suuhun otettu piti tuoda. Oltiin tällä kertaa Mimon kans ekoja. Tapansa mukaan Mimo oli ihan tärinäs. Lähti hienosti linjaa pitkin eteen käskystä. Löysi damin ja toi käteen. Sama toisella kierroksella.

Kun kaikki oli suorittanu tämän tehtävän, niin vietiin koiran kanssa dami sinne samaan paikkaan, palattiin lähtöpaikalle ja tehtiin markkeerausheitto toiseen suuntaan. Palautus käteen ja lähetys muistinoudolle (eli sinne minne dami vietiin). Mimo lähti linjalle hienosti, pienen etsimisen jälkeen dami löytyikin ja palautus vauhdilla mulle.

Viimeisen tehtävän sai suorittaa vain Mimo (muut koirat vaikutti väsyneiltä). Vein Mimon kanssa damin n.100 metrin päähän (ei ole mun arvio) ja palattiin takaisin. Lähetin koiran hakemaan se. Voi sitä vauhdin määrää!!! Suorilta damille ja samaa kyytiä takaasi! Viälä tämänki jäkeen intoa olis riittäny!

Treenisää oli hyvin erilainen kuin yleensä, ku me ollaan treenattu. Vettä satoi ja jyrisi. Välissä vähän salamoi. Koirat ei kuitenkaan olleet paniikissa tms. Kaikilla onnistui työskentely säästä huolimatta!

Iltaohjemassa oli joukkuekisa, me ei tällä kertaa osallistuttu. Me vain relattiin. Ai niin, osti tänään taas yhden arvan (eilen en ostanu) ja voitin vesipyssyn! (huom. joka arpa ei voita ;)

Mukava päivä ja tapahtumarikas päivä!

Ps. Blogissa on ollut huimasti käviöitä! Olis kiva, jos jättäisitte jonkin viestin käynnistänne niin voisin tulla vastavierailulle!

Demoilua.

Yöllä oli sen verran kylmä, että piti kiskoa kesken kaiken lisää vaatetta päälle. Siltikään makuupussista ei varmasti näkyny kuin nenänpää! :P

Aloitin päivän (ke 20.7.) seuraamalla vepen lajidemoa. Oli hieno seurata miten eritasoiset koirakot suoritti luokkansa liikkeitä (ehkäpä mekin joskus)!

Lähdin vähän ennen vepen loppua hakemaan Mimoa ja yhdentoista maissa suunnistettiin agilitykenttää kohti. Miten ihmeessä voi jännittää niin kovaa, vaikka kyseessä oli kuitenkin vain tavalliset harjoitukset, joissa oli enemmän yleisöä...

Kouluttajat oli jo paikalla, kun saavuttiin perille. Me kuulemma näytettäisiin valssi liike (onneks on tullu käytyä tanssikurssilla ;), tottapuhuen ei mitään hajua koko liikkeestä. Sitä siinä muutaman kerran harjoittelin kuiviltaan (siinä liikkeessä pitää esteiden välillä vaihtaa puolta eli koiraa ohjaajan vasemmalle tai oikealle puolelle... tai jotain.).

No, aloitettiin koko näytös (esittelemällä, että tästä tilanteesta treenaus lähtee ;) hyppäämällä yksi este. Sitten otettiin putkea. Putki oli yhtä epävarma kuin eilenkin, mutta meni se. Valssi liike tuli meille putken jälkipäässä, eli koira oli putkesta tultaessa eri puolella kuin lähettäessä, sen jälkeen vielä yksi este.

Välissä annettiin yhden vähän enemmän kokeilleen tehdä liikkeensä. Sitten oli taas meidän vuoro. Tällä kertaa mentiin taas puomille. Mimo oli ihan yhtäkovaa namien perään, joten jalat unohtui ja taas tuli koppi. Kopeista huolimatta Mimo lähtee puomille aina innoissaan (kertaakaan se ei siis ole tipahtanut). Puomin jälkeen vielä pujottelu. Huoh. Jos mä en osaa taitella servettiäkään ku kulmasta kulmaan, niin miten ihimees voi oppia nuo kepit??? Saatiin pujoteltua helpommalta puolelta, mutta ohjaaja oli auttamattomasti myöhässä... Loppuun vielä onnistunu hyppy ja meidän osuus oli siinä.

Ennen alkua jännitti ihan sairaasti, mutta kummasti se jännitys häipyi kun pääsi oikeisiin hommiin. Ei kerkiä jännittää ku pitää niin kovasti keskittyä, hyvä vaan! :)

Illalla Mimo osallistui sekä juoksu- että nakinsyöntikilpailuun. Juoksuosuus oli ehkäpä n. 50m. Mimosa hävisi yli sekuntin voittajalle.

Naminsyöntikisassa laitettiin ison pahvin päälle tasaisin välimatkoin 8 luun muotoista herkkua. Kovasta maineestaan huolimatta, Mimo ei sijoittunu lähellekään kärkipäätä! Taitaa olla treenauksen puutetta XD

Ensimmäinen yö takana.

-Ja teltta on edelleen pystyssä!!!

Aamulla suuntasimme kohti dummyryhmää. Lähdettiin metsään. Perille päästyä laitettiin koirat istumaan riviin (7kpl). Kouluttaja vei metsään 14 damia. Jokainen koira sai hakea vuorollaan yhden damin. Mimon vuoro oli viimeisenä. Mimo lähti hyvin, ruudun oikea puoli oli jo tyhjä, mutta pitihän se käydä vielä läpi. Omatoimisesti Mimo kuitenkin siirtyi vasemmalle puoliskolle eikä menny aikaakaan, ku dami jo löytyi. Palautus suoraan käteen. Sitten vain odottelemaan toista kierrosta. Lopulta tuli meidän vuoro, ruudussa oli jäljellä yksi dami. Menin edellisestä lähetyspaikasta vähän syvemmälle ruutuun ja Mimo lähtikin hienosti mun osoittamalle alueelle. Mimo teki hienoa hakutyötä ja jonkin ajan kuluttua löytyi viimeinen dami! Ai että olin iloinen!

Seuraavaksi oli markkeeraus siipidamilla. Tällä kertaa oli käänteinen järjestys, joten pääsimme ekoina. Mimo markkeerasi hienosti. Ja toi käteen. Oli kuulemma tuhahtanut ennen damin suuhun ottoa, liekö ilosta vai inhotuksesta...

Jokatapauksessa oli hauskat treenit, me ei olla ikinä ennen tehty tuollalailla vuorotellen. Meillä meni sen verran hyvin, että saatiin siirto riistaryhmään! Toivottavasti ei palauduta maitojunalla kotiin :D

Iltapäivän koulutuksessa suuntasimme agilitykentälle. Tätä(kään) lajia ei olla ennemmin kokeiltu. Aloitettiin yhdellä hypyllä, kokeiltiin putkea, puomia sekä pituusestettä (?). Hypyssä ei ollu ongelmia, putki vähäsen jännitti ja mulla sattui moka. Nimittäin namipussista tipahti maahan muutama nami, Mimohan tuppas jäädä sen jälkeen aina vain siihen kohtaan eikä menny siis putkeen. No, saatiin se sinnekin ja nopeahan se oli! Puomilla oli vauhtia sen verran, että meinas pari kertaa horjahtaa alas, mutta aina saatiin koppi. Neiti kun ei keriinnyt keskiyttyä jalkoihinsa, koska huomattavasti mielenkiintoisempaa oli mun kädessä olevat namit! Pituus esteen Mimo ensin käveli läpi, muutaman kerran meni ohi, mutta saatiin myös yksi onnistunut hyppy!

Meitä oli vain kaksi koirakkoa harjoituksissa, joten keriittiin tekemään aika paljon. Kokeiltiinpa jopa ihan mini rataa, muutama hyppy ja putki. Koira olis kyllä nopee ja oppivainen, mutta ohjaaja on armottoman hidas ja hahmotusongelmainen... :D Meitä pyydettiin huomiseen agilityn demonäytökseen, menin lupautumaan. Jaiks!

Illalla ostin yhden arvan- ja taas tuli voitto! Tällä kertaa heijastinliivi (nyt voikin alkaa suunnittelemaan Mimolle huomioliivin ompelemista sorsamettälle ;)

Lähtö GR:n leirille.

Maanantaiaamuna ennen kahdeksaa käännettiin autonnokka kohti Virtoja. Golden Ringin leiri alkoi (oikeastaan jo eilen), ja tällä kertaa mekin olimme menossa sinne!

Siitä lähtien kun Melissan sain, oon haaveillu kyseiselle leirille osallistumisesta, nyt se viimein toteutui (vain 10 vuoden odotus...)! Olin jo sunnuntai-iltana (yönä) vieny suurimman osan kamoista autoon, joten aamulla ei ollut paljon pakkaamista. Mitä lähemmäs leiripaikkaa päästiin, sitä enemmän alkoi jännittää!

Tähtäsimme kymmeneksi, sillä silloin oli luvassa lajiesittelyt. Heti lajiesittelyn jälkeen oli NOU-ryhmien tasotestit. Sinne suuntasimme Mimon kanssa. Mitään mullistavaa ei tapahtunut, Mimo toimi kuin unelma, mutta varis jäi edelleen noutamatta. Tästä syystä kuulumme damiryhmään.

Iltapäivällä oli ekat varsinaiset koulutukset. Me suunnattiin vepeilemään. Koiria oli ryhmässä yli 10, joten ihmeitä ei keriitty tekemään, mutta kiva että sai kokeilla!

Mimosan kanssa ei siis ikinä ole vepeä harrastettu. Aloitettiinkin sillä, että saatiin Mimo hyppäämään veneeseen ja sieltä pois. Kun tämä sujui rannassa, niin otettiin myös vähän matkan päästä.

Sitten vain odottamaan toista vuoroa (oltiin viimeisiä...) Onneksi Mimo osaa relata välissä, nytkin istuskeli ja katseli kiinnostuneena ympärille ja makoili silmät kiinni jalkojen vieressä.

Toisella kerralla kiskottiin vene köydestä rannalle. Mimo ei ihan heti hoksannu, että siitä köydestä voi vetää... Kiinnitettiin siihen dami, ja johan alkoi sujua. Lopuksi veti ihan jo köydestä.

Mimo oli kyllä ihan intopiukeena. Rannalla odottaessa (että veneessä on kaikki valmiina) Mimo vain tepasteli etutassuilla kun olis jo halunnu päästä hommiin!

Toivottavasti päästäis vielä loppukaudesta Pirkan Nuuskuihin treenaamaan! Vähän meinas kärpäänen iskiä!

Ostin myös yhden leiriarvan- se riitti, sillä voitoksi tuli heijastava kaulapanta :)

Illalla oli vielä yksi jännityksen aihe, nukataan nimittäin Mimon kanssa teltassa. Ensinnäkin minä en oo pahemmin telttoja pystytelly ja toiseksi Mimo ei oo ikinä ennen teltassa nukkunu. Tai Mimon pää kolahtaa ennemmin tyynyyn kuin ohjaajan.